Eläimellistä menoa lähimetsässä –  Sampo-lehti pyytää lukijoiltaan riistakameraan tallentuneita kuvia

Reijo Vesterisen riistakameraan tallentui valkohäntäpeura. Reijo Vesterinen

Anne Mietala

Riistakamera on hauska tapa päästä seuraaman metsän eläinten touhuja niiden luonnollisessa ympäristössä. Kannonkoskelaisen Reijo Vesterisen kameraan on tallentunut kuvia majavasta, valkohäntäpeurasta, kauriista, karhuista, jäniksistä, sorsista, teeristä, metsoista ja monista muista nelijalkaisista ja siivekkäistä metsän asukeista. Eläimellistä menoa on tallentunut myös videolle.

Tällä hetkellä kamera on sijoitettuna paikalle, jossa urosmetsot kosiskelevat naaraspuolisia lajikumppaneitaan.

– Melkein onnistui metson saaminen kuviin soitimelta heti ensimmäisenä aamuyönä. Kävin säätämässä kameran kuvaamaan 10 sekunnin videonpätkiä, Vesterinen kertoo.

Vesterinen on onnistunut ikuistamaan aiemmin teeren soidinmenot.

– Kyllä elävä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ainakin sieltä missä tapahtuu.

Vesterinen hankki ensimmäisen riistakameransa vuonna 2007. Hän neuvoo ennen kameran sijoittamista miettimään, mitä eläintä on tarkoitus ikuistaa ja sijoittamaan kamera sen mukaan. Nuolukivet, ruokintapaikat, haaskat ja eläinten kulkureitit ovat otollisimpia kuvauspaikkoja.

Kameran asetuksilla voi määritellä, kuinka monta kuvaa peräkkäin tietyin väliajoin kamera ottaa liikettä havaittuaan.

– Eloisimmat kuvat saa, kun kamera on sijoitettu eläimen silmänkorkeudelle.

Kamerat ovat herkkiä reagoimaan pienimpäänkin liikkeeseen. Vesterinenkin on saanut katseltavakseen satoja kuvia tuulessa huovista heinistä ja horsmista. Tätäkin voi välttää jonkun verran kameran sijoittamisella. Kiinnostavia kuvia voi kertyä lyhyessä ajassa satoja. Vesterisellä on käytössä kamera, joka lähettää kuvat suoraan hänen puhelimeensa reaaliaikaisesti.

–Kannattaa karsia kuvia rankalla kädellä ja jättää vain parhaimmat otokset.

Riistakamerakuvaus vaatii vaivannäköä. Kameran akut eivät kestä ikuisesti, ja kamerakin voi mennä rikki.

Tällä ketulla ei ole häntä kainalossa. Reijo Vesterinen
Kuvattavaa on myös vesistöissä. Reijo Vesterinen
Ruokintapaikat ovat otollisia kuvauskohteita. Reijo Vesterinen
Otso päivänokosilla. Reijo Vesterinen

– Karhut voivat pudottaa kameran, ja tikat pieksää linssin rikki. Onpa käynyt niinkin, että ahma vei koko kameran mennessään. Kameran akku tai paristot pitää käydä säännöllisesti t arkastamassa.

Vesterinen muistuttaa, että kuvista ei ole ainoastaan hupia vaan myös hyötyä metsästyksen suunnittelussa ja eläinkannan arvioinnissa paikallisesti. Kannonkoskella on nähty tänä keväänä jo useita karhuja, joista ainakin yksi tallentui riistakameraan.

Vesterisellä on valtava määrä kuvia, mutta ilveksestä hänellä ei ole toistaiseksi yhtään osumaa.

– Olen nähnyt ilveksen luonnossa, mutta kuvaa en ole siitä vielä saanut.

Kameran asentaminen maastoon vaatii aina maanomistajan luvan. Valtion mailla luvan antamisesta päättää Metsähallitus.

Kameran käyttäjää voidaan syyttää salakatselusta, mikäli kamera kuvaa ihmisiä heidän asiasta tietämättä.

Tallentuiko riistakameraasi mielenkiintoinen kuva tai video? Lähetä kuvasi meille Sampoon 23. toukokuuta mennessä osoitteeseen toimitus@sampolehti.fi. Liitä mukaan nimesi ja puhelinnumerosi. Julkaisemme parhaat otokset lehdessämme.

Kommentoi